Kun istun kajakissa, kaikki on kohdallaan. Mistä minä pidän? Vedestä, tilasta, hiljaisuudesta, yksinäisyydestä, metsän ja veden tuoksusta, luonnon tarkkailemisesta, valon, vuoden- ja vuorokaudenaikojen kokemisesta. Uppoutumisesta. Elämyksellisyydestä. Vapaudesta. Siitä, että kaikki elää ympärilläni. Erilaisista säistä. Eteen aukeavista uusista järvenselistä. Sopivista haasteista.
Veden ja ilman rajapinnassa on hyvä olla. Alla järvi tai joki elää omaa arvoituksellista elämäänsä, yllä ja ympärillä linnut ja hyönteiset omaansa. Taivas näkyy suurena ja tuuli ylettää tarttumaan melojaan. Rantojen luontoa pääsee ihan lähelle.
Veslle lähtiessä saa jättää rannalle kaikki askareet ja työt, yleensä arkiajatuksetkin jäävät. Puhelin roikkuu turvallisuussyistä liiveissä, mutta jos joku soittaa, puhelu tuntuu tulevan jostain hyvin kaukaa. Elämykset tulevat yllättäen luo ja silittävät sydäntä. Välillä mieltä painanut ajatus tai kysymys ratkeaa, vaikkei sitä edes huomaa ajatelleensa.
Siksi sitä rakastan. Melontaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti